Lähimmäisenrakkaus
pelkkää yrittämistä
kun kohde
on sietämätön.

Murheen käsivarsi
lepää olkapäälläni
lohduttaen –
ei mikään tuska
voi enää satuttaa
    niin kuin se
joka meni jo ohi.

Selkeys ja suoruus
ei ole ihmisen
vaan mitta-asteikon ominaisuus.

Vanhemmiten uhma
kuin veden vaahto,
joka pysyy vain sen hetken
        kun ehdit tahtoa
mutta et tehdä.

Eilisen nauru
miten hyvää se tekeekään
    vielä tänään.

Jumala on toimitettu ihmisille
osina, joista ei muodostukaan
ehjää kokonaisuutta.

Kaikilla ihmisillä on kyky
nähdä tulevaisuuteen –
toisilla lähemmäs
    joillakin kauemmas.

Kapinoin sitä vastaan
että ihminen tulee kuulluksi
vasta kun hän
    korottaa äänensä.

Joskus kaipaus
syntyy kuin sumu
kun hyhmäisiin muistoihin
    virtaa yllättäen
jostakin mielen sopukasta
lämpimiä tunteita.

Tyhjyys, tauko
vai hiljainen hetki –
        mitä väliä –
kunhan ehdin oivaltaa
sen aikana jotakin
oleellista.